Unelma Guggenheimista – Uutta Bilbaota turha odottaa

Vuonna 1997  pohjoisespanjalaisessa noin kolmensadantuhannen asukkaan Bilbaossa avattiin Guggenheimin museo. Se oli vakavissa talousvaikeuksissa tarponeen satama- ja teollisuuskaupungin pelastus. Yhtäkkiä kaupunki oli matkailijoiden suosiossa, hotelleja rakennettin ja alueen talous parani kohisten. Alettiin puhua bilbao-efektistä. Ja kaiken takana oli Guggenheim.

Nyt vastaavaa bilbao-efektiä toivotaan Helsinkiin. Mediassa ruoditaan ahkerasti Guggenheim Helsinkiä ja joka toisessa jutussa viitataan Bilbaoon. Kuvituksissakin komeilee tyypillisesti juuri Guggenheim Bilbao, veden äärellä kimmeltäen.

Guggenheim Helsinki -juttujen tyypillistä kuvitusta Helsingin Sanomista, Hufvudstads-bladetista ja Lapin Kansasta tammikuulta 2012. Kuva: Pasi Toiviainen.

Vallalla olevaan Bilbao-rinnastukseen liittyy kuitenkin ratkaiseva ajatusharha. Ei ole tajuttu sitä, että arkkitehti Frank Gehryn luomistyön huipentuminen juuri Bilbao Guggenheimissa oli vain huikea sattuma, sitäkin makeampi jättipotti bilbaolaisille. Toista vastaavaa pottia on turha odottaa.

Frank Gehry oli kehitellyt Bilbaon museossa kukkaansa puhjennutta muotokieltään jo uransa alusta asti. Hänelle esimerkiksi oli – ja yhä on – tyypillistä koota rakennuksensa ikään kuin erillisten ja eri muotoisten massojen ryppäistä. Metallinhohtoisena, mutta hyvin laatikkomaisen kulmikkaana, tämä ajatus toteutui muun muassa vuonna 1992 valmistuneessa Iowan yliopiston teknologiakeskuksessa. Viisi vuotta aikaisemmin, vuonna 1987, Saksaan valmistunutta Vitra Design -museota hallitsevat puolestaan valkoiset kaareutuvat, veistokselliset muodot.

Vääntyneet metallimuodot nousivat Gehryn töissä pääosaan Los Angelesin Walt Disney Concert Hallissa, jonka suunnitelmat valmistuivat vuonna 1991. Itse rakennus avattiin tosin vasta kaksitoista vuotta myöhemmin. Toinen metallisten, eri tavoin vääntelehtivien massojen ja laatikoiden rykelmä on Frederick Weisman -taidemuseo Minnesotassa vuodelta 1993.

Ehtipä Gehry kokeilla ja hioa samoja teemojaan vielä vaaleasta kivestä toteutetussa Cinémathèque Française’issa, Pariisissa, sekä Barcelonan olympialaisiin pystytetyssä valtavassa kalaveistoksessa, ennen kuin tuli Bilbao, ja Guggenheim.

Bilbaon Guggenheimissa Gehry sitten iski kultasuoneen. Museota on kuvailtu vuosisadan rakennukseksi ja sitä pidetään modernin arkkitehtuurin suurimpana mestariteoksena. Sen myötä Bilbao piirtyi maailmankartalle.

Auringon säteet ja kaupungin valot heijastelevat museon kaartuvien ja vääntyvien seinien kalansuomuja muistuttavissa titaniumpinnoissa. Laatikkomaiset vaaleasta kivestä tehdyt siivet jäsentävät tätä valtavaa, ikään kuin tuhansista osasista sen 50 metriä korkean keskusaulan ympärille kiertyvää veistosta. Kaikki Frank Gehryn pääteemat ovat läsnä – ja saaneet uuden synteesinsä.

Ja tässä on myös Bilbaon menestyksen salaisuus. Kuten italialainen arkkitehtikriitikko Luigi Prestinenza Puglisi modernin arkkitehtuurin historiikissaan kirjoittaa: ”todellisuudessa näytillä on rakennus, eikä taide, joka yleisöä vetää”.

Sittemmin Gehry on toistanut samoja ajatuksiaan noin kymmenessä rakennuksessaan, mutta ne kaikki kalpenevat Bilbaon rinnalla, jopa Abu Dhabiin juuri valmistumassa oleva megalomaaninen Guggenheim-museo. Nyt Gehry on ilmoittanut olevansa kiinnostunut suunnittelemaan myös Guggenheim Helsingin, ja kisaan toivotaan mukaan muitakin tähtiarkkitehteja.  Mutta se, että jonkin huippuarkkitehdin luomistyö sattuisi nyt huipentumaan juuri Guggenheim Helsingissä – samalla tavalla kuin Gehryllä Bilbaossa – on huikea toive. Se olisi tähtitieteellinen sattuma.

Niinpä mahdollista Guggenheim Helsinkiä pohdittaessa unohdetaan Bilbao. Bilbaon ihme ei ihan heti toistu. Vuosisadan rakennuksia syntyy vain kerran vuosisadassa.

Pasi Toiviainen

Tämä kulttuurikommentti on kuultu alun perin YLE Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa 12.1.2012.

Mainokset
Kategoria(t): Arkkitehtuuri, Media, Pasi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Unelma Guggenheimista – Uutta Bilbaota turha odottaa

  1. Paluuviite: Toiviainen & Nurmela: Nurmiainen & Toivela | Nurmiainen & Toivela

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s